Lyyra

Lyyran merkitys

Lyyra edustaa sivistystä, kulttuuria ja oppimista. Sen esikuva on antiikin Kreikan lyyra-soitin, jota liitettiin runouteen, musiikkiin ja tiedon jumaliin, kuten Apolloniin. Suomalaisessa kontekstissa siitä on tullut ylioppilaaksi valmistumisen symboli.

Aikanaan ylioppilastutkinto oli suoraan sidoksissa Helsingin yliopistoon, ja siksi lyyra otettiin käyttöön ylioppilaslakin tunnuksena. Vaikka nykyisin ylioppilas ei automaattisesti siirry yliopistoon, lyyra on säilynyt tunnuksena koulutuksen ja sivistyksen juhlistamisessa.

Äidinlyyra – ylioppilaan kiitos vuosien tuesta

Ylioppilasjuhla on suuri juhla myös vanhemmille – erityisesti äideille, jotka ovat tukeneet, kannustaneet ja olleet mukana koko koulutaipaleen ajan. Tämän kiitollisuuden symboliksi on vakiintunut äidinlyyra, joka on arvokas ja tunteellinen osa juhlapäivän pukeutumista.

Äidinlyyra on ylioppilaan henkilökohtainen kiitos äidille – sen voi antaa kuka tahansa ylioppilas äidilleen tai muulle tärkeälle tukihenkilölle. Lyyra kiinnitetään juhlassa rintaan, sydämen puolelle, mikä symboloi sen merkitystä ja kantajansa läheistä yhteyttä valmistuvaan nuoreen.

Yleensä lyyra annetaan hieman ennen juhlapäivää, usein valmistujaisviikolla. On tavallista, että perheessä jokaista ylioppilasta kohden annetaan oma lyyra. Jos perheessä on useampi ylioppilas, lyyriä voidaan käyttää uudelleen – mutta monet haluavat antaa äidille uuden lyyran jokaiselta lapselta.

Mikä on lyyra ja mistä se on peräisin?

Lyyra ei ole pelkkä koru – se on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan (HYY) virallinen tunnus, joka on perinteisesti ollut kiinnitettynä ylioppilaslakin etuosaan. Tämä käytäntö juontaa juurensa ajalta, jolloin ylioppilastutkinto toimi samalla pääsykokeena Helsingin yliopistoon.

Lyyra kuvaa antiikin ajan harppua, joka on ollut symbolina muun muassa musiikille, runoudelle ja sivistykselle – sopien täydellisesti koulutuksen ja oppimisen juhlaan. Nykyään lyyra symboloi yleisesti ylioppilasta ja hänen saavutustaan.